Vaskiveden kylän historiaa

Asumisen ja elämisen jälkiä Vaskivedellä on löydetty kivikaudelta lähtien, kuten opastaulu kivikirveen löytöpaikalla Purrantien varrella kertoo.

Nykyisin vallitsee käsitys, että Kalevala on läntistä syntyperää ja että tarina on myöhemmin kulkeutunut Karjalaan ja säilynyt siellä. Nimistön avulla on todistettu pirkkalaisten suuri vaikutus Pohjanmaan asutuksessa Kyrön- ja Näsijärven vesireittien kautta. Siihen yhteyteen on liitetty mm. Kalevalan sodankäynti Pohjolaa vastaan.

Varsinainen kirjoitettu historia Vaskivedeltä alkaa ehkä 1400-luvun puolivälin paikkeilla erämaaomistuksista.

Vaskivesi-nimi mainitaan eräluettelossa 1552, jolloin sinne asettui kolme uudisasukasta: Juhana Olavinpoika Naistenmatkasta, Pietari Lodwiik Kankaantaan kylästä ja Eskil Martinpoika Takahuhdista. Reilu vuosikymmen myöhemmin on todistettu Vaskiveden erämaiden rajoista. Siltä ajalta voidaan laskea Vaskiveden nykyisten rajojen hahmottuneen.

Sipi Heikinpoika Nojoinen osallistui Jaakko Ilkan joukoissa nuijasotaan Nokialla 1596. Kruunulle on maksettu myllyveroa 1636 Vaskiveden myllystä. 1651 perustettiin Virtain kappeliseurakunta ja Vaskiveden asukkaista tuli kappeliseurakunnan asukkaita.

Isovihan tuhoilta 1700-luvun alussa Vaskivesi säästyi syrjäisen sijaintinsa ansiosta. Saman vuosisadan loppupuolella seudulla alkoi voimakas asutuskausi. Ensimmäinen uudistilan katselmus suoritettiin 1752. 1840-luvulla kolmekymmentä taloa muodosti Tyrkön myllylahkon. Se oli silloin Suomen suurimpia.

Nälkävuodet olivat Vaskivedelläkin kova koettelemus, eniten väestöä kuoli 1868.

1800-luvun loppupuoliskolla edistys tuntui monella taholla. Höyrylaivaliikenne Tampereelle alkoi ja hinaajat kuljettivat puutavaraa. 1890-luvun alussa tuli Vaskivedelle kauppias Uhtualta, meijeritoiminta alkoi ja moni käsityöläinen alkoi hankkia toimeentulonsa muustakin kuin maasta, metsästä ja karjasta. Kansakoulu aloitti kylässä toimintansa talvella 1892, pyhäkoulu- ja kiertokoulutoimintaa oli ollut jo jonkin verran aiemmin.

Vaskivetisille on vesitie laivalla ja kirkkoveneillä ollut luonteva yhteys kirkolle ja kaupunkiin. Maantie Virroilta Vaskivedelle on valmistunut 1904, jatkoyhteys Kuruun muutama vuosi myöhemmin.